Jaaha, kirja per vuosi vai miten se meni? No, joka tapauksessa, olen viimeistelemässä romaanikäsikirjoitusta, joka on osittain vanhaa materiaalia, osaksi vähän uuttakin joukossa. Kässäri alkaa olkaa siinä vaiheessa, että olisi ihan hyvä saada romaanille nimi.

Vanhaan tapaan julkaisen kirjan omakustanteena BoDin avulla, ellei nyt sitten joku tätä blogia lukeva kustannustalon julkaisuvastaava äkkiä lähetä minulle meiliä ja ehdottomasti vaadi saada julkaista kirjaani. Hopi-hopi.

Käsikirjoituksen työnimenä on ollut Valkoiset talot, mutta suoraan sanoen, se on aika tylsä nimi. Ostaisitko sinä sen nimisen kirjan? Minä ehkä en, ja siksi tarvitsen jälleen kerran lukijoiden apua. Viime kesänähän hain blogin avulla nimeä novellikokoelmalleni ja sainkin hyvän nimen Karpalolta. Järjestin myös äänestyksen novellikokoelman kannesta ja eniten ääniä saanut kuva tuli valittua kirjan kanteen.

Tulevan romaanin takakansiteksti on seuraavankaltainen (saattaa vielä muuttua, mutta noin suurin piirtein):

XX on romaani pelosta, epätoivosta, luopumisesta. Tarinoita ihmisistä, jotka rakastavat, luottavat, uskovat parempaan. Kertomus ihmisistä, joita olemme.

Ei kauan sitten. Ei kaukana. Tässä. Nyt.

Kirjassa tulee olemaan useampi kertoja, tapahtumat keskittyvät yhteen viikonloppuun suomalaisessa lähiössä, ihan tavallisissa taloissa, tavallisille ihmisille. Jotkut tarinan henkilöt joutuvat tekemään ratkaisuja, jotkut haluavat lykätä ratkaisujen tekoa, joidenkin puolesta ratkaisut tehdään.

Tarinat ovat karuja, rosoisia, realistisia, mutta mukana on myös kauneutta, kun vaan tarkasti katsoo.

Ja nyt siis pyydän lukijoilta ehdotuksia romaanin nimeksi.

Edellisvuotiseen tapaan se, jonka ehdotus tulee valituksi, saa kirjan postitse kotiin(ja pidätän itselläni oikeuden tyytyä siihen Valkoiset talot-nimeen).

Myöhemmin, kunhan kirjan nimi tulee valituksi, järjestän varmaan taas äänestyksen kirjan kannesta.

Kiitos teille.

 

 

Karpalon ehdottama Toinen painos tuli novellikokoelmani nimeksi.

Kirjan kanneksi tuli ylläoleva kuva, se sai 43% annetuista äänistä.

Kokoelma on jo nyt myynnissä BoDin verkkokaupassa, ja muihin verkkokirjakauppoihin se tulee lähiaikoina.
Vaatikaa myös lähikirjastoanne hankkimaan kirja hyllyyn ja lainattavaksi!

Itse en ole vielä pitänyt kyseistä kirjaa käsissäni, joten en osaa sanoa, kuinka paljon kirjoitusvirheitä ja muita layout-älyttömyyksiä se sisältää. Itse kun tekee, niin saa varautua kaikkeen.

Vaan nyt tämä kirjaprojekti siis loppui.

Ja mainostaminen alkaa, muahhhaaa.

Tuossa aikaisemmin pyysin lukijoita keksimään nimeä tulevalle novellikokoelmalleni, ja nyt sen kokoelman työnimenä on Karpalon ehdottama Toinen painos. Katsotaan, päätyykö kirjan kanteen asti. Ehkäpä.

Olen tehnyt luonnoksia kirjan kansikuvaksi mielessäni tuo työnimi. Kokoelmassahan on viihdenovelleja, hieman outoja, kelvottomasta rakkaudesta ja vinksallaan olevista elämästä.
Äänestä mieluisinta kantta. Kuvat suurenevat klikkaamalla.
Tämä äänestys on tässä jonkin aikaa, sillä tämä on automaattinen ja ajastettu päivitys -olen edelleen blogitauolla eli muilla mailla.



KANSI 1

 

 

KANSI 2

 

 

KANSI 3

















KANSI 4



















KANSI 5

	Novellikokoelman työnimi on "Toinen painos". Mikä seuraavista kansista on eniten mieleesi? Äänestä!
	kansi 1
	kansi 2
	kansi 3
	kansi 4
	kansi 5
	kamalia kaikki, tee uusi ja parempi
viagra - how it works?

Johannes kysyi edellisen kirjoitukseni kommenttilaatikossa, olenko ollut tyytyväinen BoDiin. Minullahan ei ole kokemusta kuin yhdestä BoDin kautta julkaistusta kirjasta eli Taikkarin mäellä-runokokoelmasta (ostakaa!), mutta koska nyt olen siis suunnittelemassa novellikokoelman julkaisua, ja aion käyttää BoDia, niin vastasin hänelle, että olen ollut tyytyväinen, ja lupasin kirjoittaa kokemuksistani (BoDin kanssa, en muuten) laajemmin uudessa postauksessa. Eli siis tässä.

Tutustuin BoDiin Taru Väyrysen suosittelusta. Tapasin Tarun viime vuoden Helsingin kirjamessuilla, ja sen verran hän osaa näköjään ylipuhua, että jäin miettimään omien tekstieni julkaisua kirjana.

BoDilla on hyvät nettisivut, joiden avulla saa aika selvän kuvan omakustanteen julkaisemisesta. Tarjolla on erilaisia kustannuspaketteja: halvimmasta tee-se-itse-kirjasta kustannustoimitettuun teokseen.

Itse käytin ensin BoDin tarjoamaa mahdollisuutta painattaa kirjaa vain yhden kappaleen verran. Halusin nähdä, osaanko taittaa tekstit oikein BoDin tarjoaman ohjelman avulla. Halusin harjoitella kirjan tekemistä, koska minulla ei ollut aloittaessani visuaalista näkemystä minkälaisen halusin kirjani olevan. Halusin jotain konkreettista käsiini, joten tein ensimmäisen version Taikkarista. Kirjalle ei tullut ISBN-numeroa, koska se ei ollut tarkoitettu myyntiin.
Idea oli ihan hyvä, mutta kirjan tuleminen kotiin kesti monta viikkoa, aloin jo tuskastua. Lopulta se tuli, ehkä noin reilun kuukauden kuluttua tilauksestani.
Kirjan hinnaksi tuli noin kympin verran, mikä ei ole mielestäni paha, sillä pääsin työstämään sitä oikeaa versiota paljon paremmin, kun apuna oli painettu sana, eikä wordteksti. Huomasin joitain kirjoitusvirheitä, jotkut sivuasettelut olivat lievästi sanottuna pielessä. Fonttikoko oli hyvä. Kannesta en pitänyt.

Sitten alkoi sen oikean kirjan muokkaaminen. Valitsin halvimman BoDin tarjoamista paketeista, hinta on noin kaksi sataa euroa. Se saattaa tuntua suurelta summalta, mutta kun jätti muutaman lonkeron ja punaviinin ottamatta, niin... Se, mikä minua viehättää BoDissa on, että itse ei tarvitse sitoutua ostamaan yhtäkään kappaletta omaa kirjaansa, sillä kirjoja painetaan kirja-kerrallaan-periaatteella. Toki saa ostaa omaa kirjaansa, ja kun ostaa pieniä painoksia kerralla, hinta on aika edullinen.

Tuo halvin paketti on sellainen, että teet kaiken itse, paitsi painamisen. Lataat tiedostot pdf:ksi (ladattavissa BoDin sivuilla), valitset kannen standardikansivalikoimista – oman kuvan käyttö on kyllä mahdollista, mutta esim. kirjan nimen fonttia ei pääse muokkaamaan. Tai ainakaan minä en osannut.
Itse ohjelman käyttö ja kirjan taittaminen on helppoa, etenet vaihe vaiheelta ja aina kone neuvoo sinua mitä sinun pitää tehdä. Hieman aikaahan siihen tietenkin meni, mutta ei liikaa.

BoDin kanssa tehdään kirjailijasopimus, jossa sitoudutaan samalla antamaan kirja heidän myytäväkseen viideksi vuodeksi. Vuodessa BoDille maksetaan pientä tiedostonhoitokulua muutama euro.
BoDin kautta saa ISBN-numeron kirjaan, BoD hoitaa kirjan kaikkiin mahdollisiin arkistoihin, joihin nyt uudet kirjat viedään tässä maassa. Kirja ilmestyy Kirjavälityksen listoille.
Mitäs vielä? Ai niin, kirjan hinnan voit määritellä itse. Hinnasta tietenkin riippuu, kuinka paljon itse keräät voittoa per kirja.
Netistä näet reaaliaikaisesti, kuinka paljon kirjaasi on myyty. Palkkio maksetaan neljännesvuosittain tilillesi.

Eli, kun teet kaiken itse, pahin tappio viiden vuoden aikana on noin 300 euroa.
Itse olen saanut omat rahani takaisin, sillä Taikkarin mäellä on myynyt ihan kohtalaisesti. Enemmänkin se voisi myydä, niin pääsisin rikastumaan, hahhah.

Ja vielä: kun sain lähetettyä sen oikean Taikkarin mäellä-kirjan painoon ja tein tilauksen omasta kappaleesta, se kirja tuli postissa kolmessa päivässä!

Ainoa puute tuossa halvimmassa paketissa on, että joutuu itse harjoittamaan markkinointia. Sen takia tässäkin blogissa jatkuvasti mainostetaan Taikkarin mäkeä. Tylsää, vaan minkäs voit. Ei sitä muuten kukaan osta.

Toinen tylsä juttu on se, että yksikään lehti ei ole arvostellut Taikkarin mäkeä, ei edes Turun Sanomat, hyi häpeä), mutta se ei liene BoDin vika vaan kirjan.

No, johan tässä oli tekstiä, Kysykää, en minä voi millään muistaa kaikkea kertoa.

***

Tulevan novellikokoelman teksti eivät ole vielä kunnossa, mutta se ei ole estänyt minua jo suunnittelemasta kirjan kansikuvaa. Hmm, joskushan kannet ovat tärkeämmät olla valmiina ennen tekstejä.
Varmaan jossakin vaiheessa pistän kansiehdotuksia näkyville ja järjestän äänestyksen, jotta valinnan vaikeus ei olisi yksinomaan minun.
Ja muistakaa, kokoelman nimeä voi edelleen ehdottaa!