Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
29.11.2010 - 11:53

 

Laiska, läski, luuseri.
 
Terapeutti oli pyytänyt Minervaa kuvailemaan itseään kolmella sanalla. Minerva oli kirjoittanut sanat terapeutin antamaan paperiin. Paperissa oli kolme saraketta. Tämä on helppoa, terapeutti oli sanonut innostuneella äänellä. Seuraavaksi mietimme toimia, joilla muutamme nämä sanat vastakohtaisiksi. Ymmärrätkö?
 
Ahkera, laiha, voittaja.
 
Minerva oli yrittänyt olla katsomatta terapeutin Marimekko-paitaa. Pallopaita toi kipeästi mieleen Hemmon, jolle Minerva oli antanut neitsyytensä. Hemmo ei ollut kiittänyt, oli hävinnyt vaan.
Minerva ei pitänyt Marimekon kuoseista.
 
Nyt sinun täytyy vain päättää, mitä teet, jotta et tuntisi itseäsi laiskaksi. Onko sinulla ehdotuksia? Tuleeko jotain mieleen? Kirjoita ne asiat tähän paperille laiska-sanan alle. Ja tee samoin noille kahdelle muulle sanalle, kirjoita niiden alle ne asiat, joilla voisit muuttaa itseäsi niin, ettet tuntisi olevasi läski ja luuseri.
 
Terapeutin ääni oli ollut iloinen hänen sanoessaan sanat läski ja luuseri. Minervaa oli puistattanut. Oli eri asia nimittään itseään miksi tahansa. Toisen sanomana sanat alkoivat itkettää.
 
Minerva oli saanut paperin täytettyä. Terapeutti oli hymyillen antanut uuden ajan kuukauden päähän. Nähdään sitten ja katsotaan, miten olet edistynyt. Uskon sinuun. Sinussa on voimaa.
 
***
 
Kahden viikon päästä Minerva päätti tehdä kotitehtävilleen jotain. Tuleva käynti terapeutin luona hermostutti häntä, eikä hän voinut olla ihmettelemättä, miksi oli suostunut Annikin ehdotukseen hakeutua terapeutin vastaanotolle. Se mies on taikuri, Annikki oli hehkuttanut. Katso nyt minuakin! Minä olin niin katkera Ollille, en vaan osannut päästää vihasta irti, kun se jätti minut sen huoran takia, mutta nyt on kaikki toisin! Nyt minä katson eteenpäin, näen uusia mahdollisuuksia joka paikassa.
 
Se oli totta. Terapeutin istuntojen jälkeen ja tehtyään kotitehtävät tunnollisesti, Annikki oli käynyt kampaajalla, matkustanut Tallinnaan rasvaimuun ja uudistanut vaatekaappinsa sisällön. Nykyään Annikkia ei juuri näkynyt, sillä hän vietti iltojaan kaupungin eri ravintoloissa etsien uusia mahdollisuuksia.
 
Minerva päätti aloittaa laiska-sanasta. Hän keräsi kaikki jätepaperit, raahasi ne ulos roskakatokseen. Seuraavaksi oli tyhjien limupullojen vuoro. Pullonpalautusautomaatti luovutti kolmekymmentäkahdeksan euroa iloisesti kilisten. Minerva laittoi rahat lompakkoon, kävi ostamassa energiapatukoita ohittaen karkki- ja limuhyllyt. Yhtä hyvin saattoi saman tien käydä läski-sanan kimppuun.
 
Koko viikon Minerva siivosi kotona. Hän heitti matot hankeen, hyppi niiden päällä kolme kertaa kolmenkymmenen hypyn sarjoja. Pihan lapset halusivat tulla mukaan hyppimään, eikä Minerva kieltänyt. Kaikkein hauskinta oli hyppiä joustinpatjan päällä.
Minerva hakkasi lumetetut matot mattotelineessä, rivakoita iskuja piiskalla kolme kertaa kahdenkymmenen iskun sarjoissa. Hauiksissa kirveli.
 
Lattioiden tahmeus katosi pesun myötä. Kaappien ovien musta patina haaleni hankauksen voimasta. Minerva joi siivoustauoilla vettä. Hän oli päättänyt jättää syömisen niin vähälle kuin suinkin, jotta kilot karisisivat rivakammin. Vasta, kun silmissä alkoi harmaantua ja pyörrytti, hän söi yhden energiapatukan.
 
Loppuviikolla Minervan koti oli siistimpi kuin koskaan. Minerva katsoi kiiltäviä kaakeleita, joiden välit hän oli jynssännyt vanhalla hammasharjalla. Kylpyhuoneen peilissä ei ollut hammastahnaroiskeita. Olen voittaja, Minerva sanoi katsoessaan peilikuvaansa. Olen voittaja. Olen ollut ahkera, olen laihtunut neljä kiloa. Olen voittaja.
 
Siivottuaan Minerva nukkui vuorokauden ympäri. Hän näki unta Hemmosta. Hemmo tuli takaisin, pyysi anteeksi, halusi jatkaa Minervan kanssa, rakasti Minervaa. Minerva oli katsonut Hemmoa, nähnyt harmaat, ohenevat hiukset, vatsankumpareen ja huonot hampaat.
 
Minerva heräsi omaan nauruunsa.
 
 
 
Zilga kirjoitti 29.11.2010 - 12:09
Kannatti käydä terapeutilla. Hemmo varmaan nauratti ;)
Polga kirjoitti 29.11.2010 - 12:58
Täähän oli fiktiota, oikein rajua sellaista? Olihan? Pliis, sano, että oli?
kiirepakolainen kirjoitti 29.11.2010 - 14:00
Faktaa tai fiktiota, what ever, mutta mahottoman hyvä tarina. Terapeutti antoi porkkanan ja Minerva rouskutti! Hyvin rouskuttikin. Hemmo-uni pisti naurattamaan niin että vatsanahka hytkyi....
Unelma kirjoitti 29.11.2010 - 14:00
Onnea vaan Minervalle:)
Tuon terapeutin nimen minäkin haluaisin
Tykkään onnellisista lopuista--saduissa.
TeeTee kirjoitti 29.11.2010 - 14:01
Loistava terapia. Tahtoo myös! :)
Amalia kirjoitti 29.11.2010 - 14:05
Oikea suora on joksu paikallaan :) Terapeutin osoitteen minäkin tarvisin, tai ainakin tarmon tampata matot ja patjat.
SusuPetal kirjoitti 29.11.2010 - 14:16

Zilga, Hemmon näkeminen unessa oli varmaan vapauttavaa :)

Polga, ehei, muahhhaaaaa...

Kiirepakolainen, Minerva sai kyllä tarmoa rouskuttaa porkkanaa.

Unelma, kerrankin tässä blogissa on tarina, joka päättyy onnellisesti...ainakin toivon niin...

TeeTee, oli kyllä mahdottoman hyvä terapeutti.

Amalia, minäkin odotan tarmoa...

sirokko kirjoitti 29.11.2010 - 14:19
En vieläkään voi uskoa.. sisältääkö energiapatukat melatoniinia.. ystäväni söi sellaisia pillereitä jonkin aikaa ja luopui kun löysi itsensä pesemästä ikkunoita jo kolmatta kertaa saman viikon aikana...
Luin uudestaan, kai se on uskominen, haluan saman terapeutin. Heti.
Maarit kirjoitti 29.11.2010 - 15:20
Hyvä kertomus. Minä erehyn joskus ahkeraks, laihtumaan minusta ei ole ja luuserina on kiva olla! Jee, jee sitä saan mitä tilaan!
Putilui kirjoitti 29.11.2010 - 15:30
Eikä Hemmo päässyt porkkanaa rouskuttamaan huonoilla hampaillaan,kiitti kuitenkin.
Yaelian kirjoitti 29.11.2010 - 16:59
Mistä tuollaisen terapeutin löytää....monipuolinen sellainen kun jopa onnistuu laihtumaankin.
Mahtava kertomus!
tanssiva harmaa pantteri kirjoitti 29.11.2010 - 17:54
Rasvaimu tuli hoidettua ihan ensi töiksi. Rivakkaa puuhastelua veden voimalla. Huusholli kuntoon ja koko nainen. Ei Minerva enää ainakaan luuserilta vaikuta. Kiva kirjoitus.
hanne kirjoitti 29.11.2010 - 18:43
Hauska tarina..
todellista vai ei
näin tapahtuu elävässä elämässäki...

SusuPetal kirjoitti 29.11.2010 - 19:36

Oho, Sirokko, olen kokeillut melatoniinia, mutta ei täällä vaan tullut puhdasta :(

Maarit, kannattaa tilata huolella :)

Putilui, tällä kertaa Hemmo tajusi kiittää, jotain oli oppinut...

Yaelian, onkohan tuollaisia terapeutteja Israelissa...?

Pantteri, vauhtia riitti.

Hanne, joku voi löytää muutoksen tavoitteista.

isopeikko kirjoitti 29.11.2010 - 20:53
Joskus sitä synnyttää muistoistaan kuvitelmia ja jää niihin jumiin. Siivoaminen voikin auttaa. Hyvä teksti.
arleena kirjoitti 30.11.2010 - 00:05
Reipasta muutosta olikin. Minä en jaksaisi kolmeakymmentä hyppykierrosta, mutta pakko kai sitä on jaksaa, jos haluaa läskistä muuttua.

Muuttuminen saa varmaankin entiset rakkaudet näyttämään ränsistyneiltä raukoilta. Mikä helpotus.

Pitäisi ottaa Minervan keinot käyttöön.
aimarii kirjoitti 30.11.2010 - 08:39
Kertomus kuopaisi syvältä. Hitsin hitsi, aina tuppaa kaiveleaan pikkuinen syyllisyys, että pitäis tehä itelle jottain.
Herra varjelkoon kuitenkin liika tehokkuudesta.
SusuPetal kirjoitti 30.11.2010 - 08:41

Isopeikko, siivoaminen auttaa ainakin siivottomuuteen!

Arleena, muuttuminen on suotavaa -ja varsinkin parempaan suuntaan!

Aimarii, joku roti sentään pitää olla, ettei liian tehokkaaksi rupea! Huh!

hpy kirjoitti 30.11.2010 - 09:03
Tamahan oli siivousterapiaa.
Kimmeli kirjoitti 30.11.2010 - 09:21
Kiitos, tarina oli sinänsä jo niin terapeuttinen ja voimaa antava! Jokaisessa meissä asuu Minerva :)
tienpäällä kirjoitti 30.11.2010 - 09:40
Ei sillä Minervalla varmaan terapeutin jälkeen enää rahaa muuhun ruokaan kuin energiapatukoihin ja veteen ollutkaan...
Famu falsetissa kirjoitti 30.11.2010 - 11:34
Raivoisa siivoaminen on hyvää terapiaa kenelle tahansa.
Aion ehdottomasti ilahduttaa naapureitani tuolla mattojentamppaustyylillä. Kiitos tästä mainiosta innoituksesta!
BLOGitse kirjoitti 30.11.2010 - 12:13
Siivoamisesta ja paikkojen jarjestelysta on ollut viime paivina ihan tarpeeksi hyotyliikuntaa. Jatkuu taas pienen bloggailutauon jalkeen...
Tassa kohtaa en kutsuisi terapiaksi vaan 'pakko hoitaa pois' -projektiksi :)
kaanon kirjoitti 30.11.2010 - 12:59
Hain heti kynän käteeni. Kirjoitin siihen sanat; laiska, läski ja luuseri. Nyt jään odottamaan milloin matot alkaa lentää ovesta ulos.
SusuPetal kirjoitti 30.11.2010 - 17:46

HPY, näköjään!

Kimmeli, olepa hyvä :)

Tienpäällä, näin saattoi käydä...

Famu, pyydä naapureita ottamaan valokuvia ja sitten blogiin!

BLOGitse, pakko hoitaa pois ei ole kivaa, ei.

Hui kamala, Kaanon, pyyhi äkkiä ne sanat pois ja kirjoita ahkera, hoikka ja voittaja!!

Alastalo kirjoitti 30.11.2010 - 18:24
Loppuiko tarinasi todellakin onnellisesti? Vai oliko kaikki täyttä toiveunta?

Mukava tarina taas kuitenkin!!! :)
Mk kirjoitti 30.11.2010 - 22:59
Ihanan terapeuttinen tarina!
Lähdenkin heti nukkumaan, pyörittelin nääs tänään kaikki matot ja patjat hangessa ja siivosin muutenkin.
Miun unissa kun on yleensä vain nuoria ja komeita miehiä ja herään aina kesken unien.
Siis kellon mukaan liian aikaisin.
SusuPetal kirjoitti 01.12.2010 - 09:48

Alastalo, joskus susun tarinat loppuvat onnellisesti!!

Mk, sinulla on ihania unia! Voi, jos minullakin...

Varjo kirjoitti 03.12.2010 - 08:22
No jopas sattui, eilen leikin piikaa koko aamupäivän, mutta loppupäivä menikin nukkuessa. Tarinalla voi olla onnellinen loppu, mutta me emme tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Onneksi ;)
SusuPetal kirjoitti 03.12.2010 - 11:18

Varjo, piikaa jos leikkii, nukkuu hyvin.

Obeesia kirjoitti 04.12.2010 - 14:24
Anna mun arvata. Jonain päivänä joku asia ei menekään niinkuin pitäisi. Silloin M katsoo peiliin ja huomaa olevansa taas luuseri. Ja koska näin on, ei kannata enää edes yrittää mitään. Kaupasta tarttuu mukaan suklaata, koska se lohduttaa ainakin niin kauan kuin levyä riittää. Ja koska on taas läski ja luuseri, on ihan turhaa raahata mattoja ulos ja viedä jätepapereita keräykseen.

Niinson, niinkuin isäpappani pruukasi sanoa.
SusuPetal kirjoitti 04.12.2010 - 14:32

Obeesia, ei tuo taida olla arvaus, vaan kokemusta elävästä elämästä.
Tiedän :(

lepis kirjoitti 04.12.2010 - 16:44
Liikaa hommia! Tuota terapeuttia kierrän kaukaa!
SusuPetal kirjoitti 04.12.2010 - 17:57

Lepis, viisasta!

Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa