|
|
|||
|
28.11.2010 - 17:49
Eräänä päivänä, en tiedä mistä syystä, mieleeni tuli The Delta Rhythm Boys. Siirryin muistoissa lapsuuteen. Muistin lauluyhtyeen laulamassa Tula-tullanlaa. Inhosin lapsena sitä kappaletta. Taidan inhota vieläkin.
Muistin laulajat Halvan mainoksessa.
Mustavalkoinen teevee, kaksi kanavaa, YLE ykkönen ja kakkonen, Mainostelevisiolla lähetysaikaa muutama tunti viikossa näillä kanavilla.
Mainokset olivat silloin yhtä juhlaa. Ralliautoilija Leo Kinnunen mainosti Car-juomaa. Oli Coral-mainos, Käsille kuin käsille, paljon sitruunaa, sitruuna on aine, joka kädet kaunistaa. Lemon, Juice ja Glycerine sitä sisältää. Eikä enää karheutta käsihisi jää. Tend, Oletteko kauan pessyt Tagilla? Jee-jee-jenkki…
Mutta takaisin asiaan. The Delta Rhythm Boys perustettiin jo vuonna 1934. Yhtye tuli erityisen suosituksi Pohjoismaissa monien esiintymiskiertueiden ansiosta. Deltat olivat lavalla Linnanmäen avajaisissa vuonna 1950. Yhtye on levyttänyt lauluja ruotsiksi ja suomeksi sekä myös englanniksi suomalaista musiikkia, mm. Isoisän olkihattu, Rosvo-Roope ja Toivo Kärjen tangon Tule hiljaa.
Amerikoissa lauluyhtye esiintyi 40-luvulla eri radio-ohjelmissa, Broadwaylla ja levytti mm. Ella Fitzferaldin, Mildred Baileyn ja Fred Astairen kanssa. Yhtyeen toisen basson Lee Gainesin käsialaa ovat sanat Duke Ellingtonin klassikkoon Take The ’A’Train.
Lee Gaines asui lopun elämänsä Helsingissä. Suomeen hän tuli myös haudatuksi vuonna 1987, kuoltuaan 73 vuoden iässä.
Oma suosikkini The Delta Rhytm Boysien tuotannosta on Hoagy Carmichaelin iki-ihana Stardust.
Muita klassikoita täällä.
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Tuota Tend kilopakettimainosta inhosin. En ostanut koskaan. Nyt luotan pesupähkinöihin. : )
Tuima, kyllä yhtye kuuluu lapsuuteen. Nostalgiaa.
Unelma, heh, vai toimi mainos kielteisesti sinuun!!
Yksi ikuisuusraidan pääkoppaani tehneistä vanhoista mainoksista on myös: "Ajatar on Forumissa. Forumi on Mannerheimintiellä, auki joka ilta kello kahdeksaan. Ajatar on Forumissa."
Myös Paul Robeson oli suosikkini. Olipa häneltä älpeellinen negro spiritualeja, jotka taisin soittaa lähes puhki. Enpä nuorena juuri eilapienimäkiä ostellutkaan, vaan lähinnä kevyttä klassillista, kuten Offenbachia, Bachia ja muita melodisia, seassa Mauno Kuusistokin.
Ollessani kesätöissä vein aina tilipäivänä äidin levykauppaan ja kumpikin valitsi itselleen mielilevynsä - tietysti maksoin rahamiehenä. Kotiin tultuamme kuuntelimme ja kahvittelimme.
Tend-mainos lennätti minut pikkutytöksi, mutta mitään kantaa en ota tuotteeseen, hehee!
Vai kuoli tuo basso Suomessa, mielenkiintoista nippelitietoa. Kivat ja hyväntuuliset biisit ja koko postaus!
Olet oikeassa, tv-mainokset olivat yhtä juhlaa. Vaan eipä silloin kaupoissa ollutkaan nykyisen kaltaista tavarapaljoutta, ei ainakaan meidän talomme kivijalassa sijainneessa maitokaupassa tai edes naapurikorttelin Aholaidassa. Miten minusta tuntuu kuin kaikkien äidit olisivat 1960-luvulla näyttäneet tuon Tend-mainoksen naisen näköisiltä? Ainakin meidän äiti näytti. :D
Ippu, tuo Ajatar-mainos on varsinainen korvamato!
Iisi, Paul robeson on ollut minunkin suosikkini lapsuudesta lähtien ja olen vanhempana sitten hankkinut hänen levyjään. Maailman mahtavin basso, ehdottomasti.
Olitpa sinä kiltti poika äidillesi!
Krisu, nukahtivatko pojat :)
Tästä piti tulla lyhyempi ja yhden videon postaus, mutta jotenkin innostuin ja juutuin aika pitkäksi aikaa nettiin...
A-juna on kyllä upea kappale, Kiirepakolainen. Äh, minäkin muistan tuon Yhdyspankin!
Ennen olikin tarkkaa, missä piti rahansa, oliko se Työväen Säästöpankki tai Yhdyspankki.
Todellakin vuoristorataa memory lanella, Viides Rooli, nuo mainokset virittävät mielen ihmeesti toimimaan.
Aikanaan äideillä oli aina papiljotit päässä, sifonkihuivi vaan päähän ja siihen maitokauppaan tai sekatavarakauppaan!
Ari, Youtube on tässä suhteessa aarreaitta!
Isopeikko, ihan kamalan monta, mutta onneksi kaikkia ei ole pakko kuunnella:)
Timbut, tähtipöly on niin kaunis kappale, nyyh.
Yaelinankin siellä, samaan aikaa linjoilla kanssani. Pitänee joskus tehdä Hoagy Carmichael-postaus, hmm, olenkohan minä jo tehnyt sellaisen?
Iisin kanssa poikasina levyja hämärässä huoneessa Helvarin kautta kuunneltiin.
Putilui, nykymainokset eivät todellakaan innosta, niitä on niin paljon, joka puolella.
Toista oli ennen :)
Johanna, tuubi on ehtymätön aarreaitta!