|
|||
 |
|
||
|
07.06.2010 - 17:38
Haluan jäädä tähän. Tähän tilaan, tähän paikkaan. Minun on hyvä olla. Heräämön hoitajalla on lempeät huulet, pehmeät kädet. Haluan hänet äidikseni. Hän hymyilee, kun sanon hänen muistuttavan Madonnaa.
Olen lapsi hänen sylissään.
Sitä en sano. Tiedän, että lääkkeet saavat ihmiset puhumaan outoja. Nukutuksesta herääminen tuo pintaan pelot, toiveet.
Onko sinulla kipuja, äitini hetken aikaa kysyy. Pudistan päätäni. Jano. Minun on jano. Hän tuo tilkan vettä. Kylmyys tuntuu huulillani paremmalta kuin punaisin viini. Haluaisin lisää, juopua vedestä, mutta hoitajani pudistaa päätään. Ei vielä. Myöhemmin, hän lupaa.
Minun on kylmä. Hän tuo lämmitettyjä peittoja, kietoo ne jalkojeni ympärille, kapaloi minut lämpöön ja turvaan. Palelu ei kuitenkaan lakkaa. Paineesi ovat niin alhaiset, hän kertoo minulle, sen takia sinua paleltaa.
Äiti. Hän tietää kaiken.
Tärinä lakkaa. Raukea pehmeys leviää jäseniini.
Haluan jäädä tähän. Tähän tilaan, tähän paikkaan. Täällä kukaan ei vaadi minulta mitään. Täällä minun ei tarvitse osata itse kaikkea. Täällä saan olla se, jota en aikanani saanut olla.
Lapsi.
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Tuollaisen madonnan hoivissa olen ollut monta kertaa.
Unelma, tuollaiset madonnat ovat hyviä.
Polga, höh. Mutta ymmärrän myös. Tavallaan on aika turvatonta olla täysin toisten armoilla.
mm, juuri niin. Edes pieni hetki.
Iisi, ikään kuin, kyllä.
Kimmeli, joskus on.
Zilga, toivottavasti joskus jossain muuallakin.
Uuna, hyvin pieni hetki, mutta sentään.
Ari, niin on.
Arleena, juuri oikealla hetkellä pumpulia.
TeeTee, se on kai aika yhteinen haave monelle.
Sirokko, lomalla itsestään! Juuri niin! Parhautta!
Lepis, sinne on valikoitunut juuri oikeat ihmiset.
Putilui, aivan mahtavan motivoituneita, heille kiitos.
Kavin tanaan pekoni ja salamiostoksilla... :)
Joskus on niin ihanaa vaan saada olla hoidettavana..
kuten lapsena...
tarvitsemme sitä hetkeä, ollaksemme ehyitä..
Juuri niin, Crane, sitä me haluamme.
BLOGitse, luovuttaminen tekee välillä hyvää.
Hanne, jokainen kaipaa sellaisia hetkiä.
Tämän tekstisi luin useaan kertaan. Oli jotenkin niin vaikuttavan kaunista.
Kaunis on Elämän Enkeli, ehkä yhtä kaunis on myös Kuoleman Enkeli.
Hänen jäljiltään meillä vaan ei ole tarinoita.
Kari, tuttuja tunnelmia.
Alastalo, juuri tuollaista se on ollut, kun olen herännyt nukutuksesta.
Totta, Tinde, Kuoleman Enkelin jälkeen ei ole tarinan kertojaa.
Taru, sellaista se oli, pehmeää.
Anskukka, omat heräämiseni ovat olleet ihan ok, ei pahoinvointeja tai sellaista.
Itse olen kerran ollut sairaalassa nukutuksessa. Herääminen ei ollut kovin lempeä. Olisin vain halunnut nukkua, mutta hoitsu kävi ravistelemassa koko ajan. Minua oksetti, hoitsu sanoi että voi laittaa supon pyllyyni. Sanoin, ettei minulla oikeastaan olekaan paha olo :D
Heh, suppoa pyllyyn. Kiusallista, kun haluaisi nukkua, Elegia.
Kiitos, Tiuli.
Kutuharju, syitä on monia. Surullista.