|
|||
 |
|
||
|
27.05.2010 - 12:46
Toisinaan Jii tulee mieleeni.
Näen hänet majassa, jonka hän oli rakentanut.
Maja vuorattu Hepsin muovikasseilla.
Kirkkaat seinät, vanha sänky, kulunut peitto.
Jiin koti.
Ympärillä Ruissalon puut, ulkona meren kohina.
Jii istumassa sängyllä,
odottamassa viestiä, johon ainoastaan hän uskoi.
He tulevat, Jii sanoi.
Hetkellä millä hyvänsä saan viestin, on oltava valmis.
Mustina öinä Jii katsoi tähtiin.
Odotti avaruusalusta.
Itki itsensä uneen.
En tiedä, miksi muistan Jiin.
Ehkä minäkin kaipaan viestiä.
Jostain paremmasta.
*** Runotorstain 168. haaste on viesti
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Koskettava runo!
Runosikin on yksi viesti.
Polga, toivon ainakin niin.
Ilona, Jii oli.
Erikeeper, Jiistä on lisää runoja Taikkarin mäellä-runokirjassani.
Korppi, totta. Runokin on viesti.
Sirokko, mikäli Jii elää, luulen, että hän odottaa vielä viestiä ellei sitten ole jo saanut sitä.
TeeTee, viestien tulkinta on välillä vaikeaa.
Kiirepakolainen, Jiin olemus on enemmän nähtävillä tuossa runokirjassa, johon viittasin Erikeeperin kommentissa.
Lepis, sellaista sattuu...
Ari, jotain sellaista. Aika on hassua. Viestit samaten.
Olen niiin väsynyt ja unikin tulee odottamatta.
Minä odotan yhä.
että edes joku kuulisi, tulisi tai lähettäisi viestin...
En tuntenut Jiitä, vaikka Ruissalon tammimetsiköiden suojaisilla teillä pyöräilin. Jii tuli myöhemmin, niinkuin Hepskin. Ukki kävi silloin kesällä Hepsistä ostamassa hillosokeria ja lastasi ne meidän autoomme lähtiessämme pois.
Siellä Ruissalossa on taikaa, helppo odotella viestiä, minäkin odotin.
Jos ei hirveasti odottaisi ehka sitten tulisikin...
Joku on joskus sanonut 'sen saat mista luovut'...
Onko Heps joku turkulainen kauppa?
Maarit, kuulostaa surulliselta.
Alastalo, joo, mehän tiedämme, ettet ymmärrä runoista mitään :) Arvelinkin, että tunnistaisit.
Uuna, pitää olla herkkyyttä vastaanottaa viestejä, tulivat ne sitten kaukaa tai läheltä. Odotellaan.
Kaanon, toivotaan niin.
Unelma, Ruissalon tammimetsissä on taikaa. Ollut aina.
BLOGitse, Heps oli kauppaketju 70-luvulla, ainakin Turussa, ehkä koko Suomessa, en tiedä.
Isopeikko, melkein kuin :)
Toivo on tärkeää, Arleena.
Ja se että odottaa yksin.
Kiitos, Pasanen.
Hannele, tuttu juttu siis.
Mik, totta puhut. Se on hyvin surullista toisinaan.
Runossasi Jiin odotus on se sama, minkä jokainen on kokenut tai kokee: kaipuu, unelma, toivo. Kuten tuolla osuvasti Pasanen sanoikin: kosmos- ihmisen mieli - yhteiskunta.
(Ruissalon tammimetsissä ON taikavoimia)
Anskukka, aika huono vaihtoehto.
Hirlii, varmaan jokainen tunnemme jonkun Jiin ja tunnistamme jiitä itsessämme.
Mimosa, kiitos. Kolmenkertainen lukeminen hivelee kirjoittajaa.
Hyvä niin, Leonoora.
Kiitos, Demetirus.
Totta, Helanes.
No, ei se mitään, John.