|
|||
 |
|
||
|
14.05.2010 - 17:43
Kun suljen silmäni, olen hetkessä unessa. Riippumatto on viritetty kahden palmun väliin. Saari on pieni. Sinne ei mahdu muuta kuin kaksi palmua, riippumatto, pieni maja. Saaren hiekka on valkoista, pehmeää, hienoa. Keskipäivän jälkeen hiekalla ei voi kävellä paljain jaloin. Hiekka on liian kuumaa.
Pääni nytkähtää alas, suuni avautuu. Kohennan ryhtiäni nahkaisella tuolilla. Luomien avaaminen sattuu, tuntuu kuin silmissä olisi pieniä hiekanjyviä. Korjaan asentoani, irvistän kivusta, kumarrun hieromaan säärtä. En halua katsoa kelloa. Viimeksi se kertoi minun odottaneen kaksi tuntia.
Ikkunoiden takana on kesä. Ihmisillä on yllään shortseja, teepaitoja, sandaaleita. Kukallisia hellemekkoja. Kaikki ovat menossa jonnekin. He ohittavat sairaalan päivystyksen nopeasti, katsomatta sisälle.
Odotushuoneen televisio näyttää ohjelmia, joita kukaan ei jaksa katsoa. Aika on pysähtynyt. Vain potilaita tuovat ambulanssit, jotka pysähtyvät ikkunan eteen, saavat aikaan pientä liikehdintää penkillä istujissa. Kukaan ei katso paareja, joita tuodaan automaattisesti avautuvista ovista. Kukaan ei halua tietää, että toisilla voi olla huonommin.
Oma kipu on liian lähellä.
Haluaisin antaa taas periksi unelle, mutta pelkään, että nimeäni huudetaan, minua kutsutaan, etten herää, että vuoroni menee ohi ja istun täällä iltaan asti, seuraavaan päivään, ikuisesti. Pidän silmät väkisin auki, katson edessä istuvan miehen punaista niskaa. Miehellä on valkoiset hiukset. Punaista, valkoista. Tuntiessani kirsikankukkien tuoksun tiedän jälleen nukahtaneeni. Nousen seisomaan, otan tukea tuolista, kokeilen askeleita, pakotan itseni hereille.
Viides tunti menossa. Kello kertoo sen minulle pyytämättä. Uusi ambulanssi tuo vaikeroivan potilaan sisälle. Hetken ajan odotushuone on täynnä melua, liikettä. Sitten kaikki taas vaientuu. Hiljainen odotus jatkuu. Annan periksi horrokselle. Metsä on kukkivaa puuta, kuljen varovasti oksistojen alla, odottaen kutsua.
*** Aimarii osti tarinan kuvituksena olevan taulun. Tue sinäkin SuviAnniina näyttelyn pystyttämistä!
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Katsonpa viekö minut uni kukkivien puiden alle, sillä päivällä pihassa kirjettä avatessani ja maalausta katsellessani, kuulin lintusten sirkutuksen ja tunsin hennosti tuomen tuoksun. Kun nostin katseeni pihatuolista, näin vaahteran kainosti kaareutuvissa oksissa kukintoja, niin vaalean vihreitä.
Jospa kaunis "Kukkivat puut" johdattaisi minutkin oksistonsa alle kulkemaan.
Hienosti kerrottu!
Ne vaan on joskus niin surullisia paikkoja ..mutta hienosti olet sieltä kertonut tarinaa!
Aimarii sai kauniin maalauksen. Tätä katsoessa voi itsekin paeta välillä arkea.
Millan, aika menettää merkityksensä tuollaisissa paikoissa.
Ari, ei minustakaan olisi sairaalaan töihin. Nostan hattua niille, jotka siellä jaksavat.
Aimarii, toivottavasti kukkivat puut johdattavat sinut kaikkeen mukavaan.
Isopeikko, en nyt ihan ymmärtänyt, johtunee lääketokkurasta kai.
Harakka, ihan hyvä, ettet ollut paikalla.
Lepis, katsoin paljon, mutta en tiedä, mikä oli unta, mikä telkkariohjelmaa!!
Aimariilla on hyvä maku, Uuna.
Vaikeaa on odotella noin kauan,kun on kipujakin vielä.Tsemppiä!
Kerroit hyvin nukahtamisen helppoudesta ja heräämisen raskaasta todellisuudesta
Tru, noinhan se menee.
Yaelian, onneksi voi vaipua uniin.
Sirokko, ei huono idea. Ja virkkuu!
Ilona, se on harmillista. Olisi mukava vaan uneksi.
Arleena, eipä se taida olla kenenkään lempipaikka.
Hyva iidu ottaa mukaan evaat ja tekemista...
Riippukeinussa kivempi kuin odotushuoneessa. Odotushuoneeseen voiskin hommata riippukeinuja, tehda niista miellyttavia paikkoja odottaa!
Kuka on maarannyt, etta kaikki odotustilat on masentavan tylsia?
Iloa ja varia elamaan!
BLOGitse, odotushuoneen sisustamiseen voisi kyllä käyttää luovuutta :)
Onneksi on kirsikankukkien tuoksu, Kaanon.