|
|
|||
|
14.02.2009 - 13:29
Ystävä on sellainen, jolle voi soittaa keskellä yötä ja itkeä, ettei jaksa enää, ja ystävä tulee, ottaa itkevän vauvan sylistä, sanoo, että mene nukkumaan, minä heijaan vauvaa, nuku nyt, nuku.
Ystävä on sellainen, joka alkaa nauraa, kun sille vie suklaata, eikä se sano, että mitä sinä nyt, vaan kysyy avataanko heti ja maistetaan.
Ystävä on sellainen, joka tarttuu kiinni kädestä, kun sanat eivät riitä, kun lohduttavat sanat ovat turhia, puristaa lujasti sormista ja kosketus kertoo, että kyllä me selviämme tästä, sinä selviät, olen tukenasi.
Ystävä on sellainen, joka lähettää tekstiviestin, koska tietää, että olet liian väsynyt puhuaksesi puhelimessa.
Ystävä on sellainen, joka saa sinut nauramaan.
Ystävä on sellainen, joka ei selitä millainen sinä olet, vaan tietää sen sanomattakin ja hyväksyy sen.
Ystävä on sellainen, jonka syliin sinä voisit nukahtaa, vaikka ei olisi koskaan edes halattu.
Ystävä on sellainen, joka tuo ruokaa, kun kaikki päivät kuluvat sairaalassa lapsen luona, eikä ehdi kauppaan ennen kotiin paluuta.
Ystävä on sellainen, joka on ja pysyy, vaikka sitä ei näkisikään usein.
Ystävä on sellainen, jolle voi sanoa, että mennään kävelemään hautausmaalle, siellä on mukavaa, ja ystävä on samaa mieltä.
Ystävä on sellainen, jollainen itsekin haluaisit olla.
Ystävä.
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
ystävä
Marjut, minäkin yritän olla samanlainen.
Hyvää ystispäivää siulle =)
Ne todelliset ystävät ovat pyyteettömiä, kuin sinun listassasi. Upeaa olisi olla vain.
Mukavaa päivän jatketta, Susupetal!
Hyvää ystävänpäivää sinulle!
Hyvää ystävänpäivää sinullekin, mk.
Lähetä vaan, Reine:)
Joo, ei hermostu, Holle!
.........
Osaisinpa itse olla ystävilleni kuvailemasi kaltainen ystävä, mutta olen kipeän tietoinen puutteistani.
Minustakin tuosta kuvasta tuli aika makea, Elegia.
Ei ole pakko koko ajan käydä kylässä, jos ei ehdi, tai muuten ei sovi, niin siltikin ystävyys kestää!